Pikalaina

Suomen menestyneimpiin pikavippiyrittäjiin lukeutuva Euroloan Consumer Finance Oyj on ilmoittanut ensimmäisenä vippipalveluna lopettavansa pikavippien tarjonnan Suomessa asetteilla olevan alle 2000 euron suuruisten kulutusluottojen korkokaton johdosta. Euroloanin siirtyminen kohti suurempien ja pidempiaikaisten kulutusluottojen tarjoamista on alkanut jo jonkin aikaa sitten, ja tällä hetkellä palvelussa onkin tarjolla markkinoiden suurimmat pikavipit.

Euroloan tarjoaa 50-2000 euron suuruisia pikavippejä jopa 12 kuukauden takaisinmaksuajalla. Lainat maksetaan kuukausittaisissa tasaerissä, joten 12 kuukauden maksuajalla olevat lainat maksetaan takaisin 12 tasaerässä, eli suurimpienkin luottojen kuukausittaiset maksuerät jäävät varsin pieniksi. Euroloanin lainojen hintataso on hyvin edullinen. Jatkossa Euroloanin lainatarjonnasta karsitaan siis pienimmät lainasummat pois, ja nykyistäkin suurempia lainasummia tulee luultavasti tarjolle.

Euroloan ei ole vielä tarkemmin kertonut, minkä suuruisia kulutusluottoja se alkaa tarjota. Euroloanilta kuitenkin kerrottiin, että he näkevät pikavipeille asetettavan korkokaton positiivisena, kuin negatiivisena asiana. Euroloanin Suomen maajohtaja Samuli Korpinen sanoi, että korkokatto tulee luultavasti hillitsemään pikalaina-alaa, ja että se tulee karsimaan alalta pois sellaisia toimijoita, jotka eivät ole aidosti kiinnostuneita nopeiden luottojen tarjonnasta.

Tänä päivänä onkin selvästi nähtävissä, että alalla toimii sekä aidosti toiminnasta kiinnostuneita yrityksiä, kuin myös pelkästään rahan takia lainaa tarjoavia yrittäjiä. Euroloanilla on lainanantotoimintaa useissa kymmenissä Euroopan eri maissa, joten Euroloanin Suomen osasto on vain marginaalisen pieni osa koko konsernia. Konserni pyrkii kansainvälistymään koko ajan yhä laajemmin.
On odotettavissa, että muutkin suurimmat pikavippialan toimijat ilmoittavat lähiaikoina siirtyvänsä suurempien kulutusluottojen tarjoamiseen. Pienemmät toimijat saattavat taas etsiä korkokattolaista porsaanreikiä, jonka avulla ne voisivat kiertää sitä. Eduskunta äänestää korkokatosta luultavasti ensi kuun aikana, ja äänestyksen tuloksen puoltaessa korkokaton asettamista tulee voimaan reilun kolmen kuukauden mittainen siirtymäaika, jonka jälkeen korkokatto astuu voimaan.

Varsinaista hätää pikavippipalveluilla ei siis vielä ole, mutta suunnitelmat jatkoa varten on tietysti jo pikkuhiljaa tehtävä. Useilla vippialan suurimmilla toimijoilla on myös kulutusluottotoimintaa pikavippitoiminnan ohella jo valmiiksi, joten kovin suuria muutoksia ei edes tarvitse tehdä, vaikka pikavippitoiminta lopetettaisiinkin. Esimerkiksi luultavasti Suomen suosituimman pikavippipalvelun, Pikavippi.fi:n, omistava OPR-Vakuus Oy omistaa myös suositun kulutusluottoja tarjoavan Ostosraha.fi lainapalvelun.

Vaikka vippipalvelut alkavatkin tarjota nykyistä suurempia lainoja, ei se tietenkään tarkoita nopeiden lainojen tarjoamisen loppumista. Ainoastaan suurin osa pienistä pikavipeistä tulee luultavasti katoamaan markkinoilta, mutta pikavippipalvelut ovat aina pikavippipalveluita, ja tarjoavat myös suuremmat tarjolla olevat lainasummat aivan yhtä nopeasti, kuin nykyään myös pienet lainat.

Pikavippialaa on mustamaalattu mediassa siitä lähtien, kun toiminta alkoi kasvaa ja pikavippiyritykset alkoivat menestyä. Juurikin median takia ihmiset yleisesti ajattelevat, että pikavippejä hakevat ainoastaan sellaiset henkilöt, joilla ei huonon taloudellisen tilanteensa takia ole mahdollisuutta saada lainaa ilman vakuuksia tai takaajia mistään muualta. Todellisuudessa lainaa netistä hakevat kuitenkin pääasiallisesti tuiki tavalliset, normaalisti työssäkäyvät ihmiset.

Harkitusti otettu pikavippi ei varmasti aja ketään taloudelliseen ahdinkoon sen helpommin kuin mikään muukaan laina tai velka. Pikalainat ovat pieniä luottoja, ja niiden kulut suhteessa alkuperäiseen lainasummaan ovat varsin maltillisia. Kuluja kertyy keskimäärin noin neljäsosan alkuperäisestä lainapääomasta, eli esimerkiksi 100 euron suuruinen vippi maksaa keskimäärin noin 125 euroa. 25 euron kulujen ei luulisi kovin horjuttavan kenenkään työssäkäyvän henkilön taloutta.

Vääristynyt käsitys pikavippien törkeän kalliista hinnoista johtuu todellisesta vuosikorosta, joka vippipalveluiden on lain mukaan pakko ilmoittaa lainoillensa. Ongelmana on, että todellisen vuosikoron laskentakaava on täysin sopimaton pikavippien kaltaisille pienille ja lyhytaikaisille lainoille, sillä oikeasti todellinen vuosikorko on tarkoitettu laskettavaksi vain sellaisille lainoille, joiden takaisinmaksuaika on vähintään yhden vuoden. Pikavippien keskimääräinen takaisinmaksuaika on kuitenkin reilu 30 vuorokautta.

Taloutensa hyvin hallitsevat ihmiset joutuvat erittäin harvoin maksuvaikeuksiin lainojensa kanssa – oli sitten kyseessä vippi tai mikä tahansa muu laina, kuten esimerkiksi suurempi kulutusluotto. Asia on kuitenkin tyystin toinen, jos lainanottajan taloudenhallinta on heikkoa, ja lainaa ilman vakuuksia tai takaajia haetaan ilman minkäänlaista harkintaa ja suunnittelua lainan takaisinmaksun suhteen.

Jotkut ihmiset hakevat lainaa esimerkiksi pelaamisen tai juhlimisen rahoittamiseen, mikä ei luonnollisestikaan ole kovin järkevää. Toki yhden illan juhlimisen voi rahoittaa pikalainalla, mutta jos juhlintaa aletaan rahoittaan lainarahalla joka viikonloppu, on selvää että jossain vaiheessa tulee niin sanotusti seinä vastaan. Pikalainat ovat tarkoitettu ensisijaisesti pieniin ja yllättäviin rahantarpeisiin, kuten esimerkiksi lääkärikulujen maksamiseen.

On toki selvää, että yksikin velkaongelmiin joutunut ihminen on liikaa, mutta ei ylivelkaantumisista voi syyttää yksin pikavippipalveluita. Heikon taloudenhallinnan omaavat kuluttajat velkaantuvat aivan yhtälailla myös pankkien tarjoamilla kulutusluotoilla, sekä hyödykesidonnaisilla luotoilla, eli tutummin osamaksuilla.

Jostain syystä kuitenkin ainoastaan pikalaina-alan toimintaa ollaan rajoittamassa vedoten vippien aiheuttamiin ylivelkaantumisiin ja korkeisiin todellisiin vuosikorkoihin. Pikalainapalvelut ovat itse esittäneet monia varsin potentiaalisia ratkaisuja ylivelkaantumisten vähentämiseksi. Yksi näistä on ollut positiivisen luottorekisterin käyttöönottaminen, minkä myös moni kansanedustaja on tuonut esiin eduskunnan pikavippejä käsittelevissä täysistunnoissa.

Jostain syystä näyttäisi kuitenkin siltä, etteivät päättäjät jaksa sen kummemmin paneutua ratkaisuihin, jotka voisivat varsin tehokkaasti estää niin vippien kuin muidenkin lainojen aiheuttamia ylivelkaantumisia, vaan he ilmeisesti kokevat pikavippien kitkemisen markkinoilta helpommaksi ratkaisuksi. Toki se vähentää pikavippien aiheuttamia ylivelkaantumisia sadalla prosentilla, mutta entä esimerkiksi pankkilainojen aiheuttamat maksuvaikeudet? Eikö niillä ole mitään merkitystä?

Monilla ihmisillä on pikavipeistä erilaisia harhaluuloja, joita vielä ruokitaan mediassa ja julkisissa keskusteluissa. Monesti luullaan harhaan, että pikavippiyritykset tienaavat perintäkuluilla, pikavippien kaikki asiakkaat ovat velkakierteessä tai että pikavippien korot ovat tähtitieteellisiä.

Virheelliset käsitykset saavat helposti alkuunsa yksittäisistä tapauksista joita uutisoidaan mediassa. Kuitenkin velkaongelmiin ajautuneita pikavippiasiakkaita on vain murto-osa kaikista pikaluottoja käyttävistä henkilöistä. Ongelmien uutisointi ja mediamylläkät luovat näistä muutamista tapauksista laajempia ongelmia, kuin todellisuudessa ovat.

Valtaosa pikavippejä käyttävistä henkilöistä käyttää pikalainoja vain tarpeellisiin menoihin ja harkitsee lainaansa tarkoin. Pikavipit maksetaan ajallaan pois, samoin kuin mitkä tahansa muut laskut. Vain pieni murto-osa pikavippaajista joutuu taloudellisiin ongelmiin pikavippien kanssa.

Pikavippejä ei myöskään ole hirveitä summia, vaan pikavipit ovat minimaalinen osa kaikista suomalaisista lainoista. Kokonaisuudessaan Suomen luottokanta on noin 100 miljardia euroa josta pikavipit kattavat vain 0,07 prosentin osion. Asuntolainoja Suomen luottokannassa on 81 miljardia, kulutusluottoja sekä opintolainoja yhteensä 14 miljardia euroa ja pikavippejä vain 69 miljoonaa euroa. Lainaa taloutta kohden Suomalaisilla on asuntolainaa 29 304 euroa, kulutusluottoja ja opintolainaa 5500 euroa ja pikavippejä vain 29 euron verran.

Usein kuulee kritisoitavan pikavippien perintäkuluja, niin julkisuudessa, kuin ”puskaradiossa”. Kuitenkin perintäkulut kasvavat suuriksi vain niissä tapauksissa, kun pikavippejä joudutaan perimään oikeusteitse. Tällöin siis todellisuus on se, että perintäkuluista suurin osa menee valtiolle, eikä suinkaan pikavippejä tarjoavalle yritykselle. Pienlainayhtiön osuus perintäkuluista on vain kuusi prosenttia, perintäyhtiölle mennee 14 prosenttia ja valtiolle 60 prosenttia ja itse pikavipille jää tästä summasta 20 prosenttia. Tällöin siis pikalainaa myöntävä yritys saa takaisin 28,50 euroa, josta 20 euroa on toimitusmaksu ja 8,50 on viivästyskorkoa. Perintäyhtiölle rahaa menee 68 euroa, perintäkirjeistä ja maksuhuomautuksista ja valtio saa 291 euroa oikeudenkäynti- ja haastekuluja.

Monesti harhaluulot koskevat myös pikavippien myöntämistä. Pikavippiyhtiöt saavat kritiikkiä, että myöntävät luotto liian heppoisin perustein ja henkilön luottokelpoisuutta ei tarkisteta tarpeeksi hyvin. Todellisuus on kuitenkin se, että vain 55-60 prosenttia kaikista hakemuksista tulee hyväksytyksi, tämä siis meinaa, että hylätyksi tulee 40-45 prosenttia kaikista hakemuksista. Pikavippejä myöntävät yritykset haluavat pitää asiakkainaan henkilöitä jotka maksavat vippinsä takaisin ajallaan ja ilman ongelmia.

Osa ihmisistä jopa kuvittelee pikalainayhtiöiden myöntävän tahallaan luottotiedottomille vippiä, mutta se on täysin paikkaansa pitämätön juoru. Ei olisi kannattavaa liiketoimintaa lainata rahaa asiakkaalle, joka ei pysty maksamaan rahoja takaisin tai jonka maksut viivästyvät toistuvasti.

Lähde: http://pikavippii.fi/pikavippiyritykset-tienaavat-perintakuluilla-ja-muita-harhaluuloja-pikavipeista/

Mediassa uutisoituun hiljattain useissa eri lehdissä, miten pikavipit aiheuttavat ongelmia palvelustaan suorittaville varusmiehille. Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Antero Karumaa kertoi medialle, että armeijan sosiaalihuolto on kiinnittänyt viime aikoina huomiota varusmiesten lisääntyneeseen ylivelkaantumiseen. Ylivelkaantumiset tuovat tietysti paljon paineita, kun päivärahat eivät millään riitä lainojen takaisinmaksuun.

Karumaa kertoi, että maksamattomista pikavipeistä voi seurata jopa väkivaltaisia perintätoimia. Väite kuulostaa kuitenkin erittäin kummalliselta, eikä allekirjoittanut ole ainakaan koskaan kuullut, että Suomessa oltaisiin väkivaltaisesti peritty velkoja mafiamalliin. Eri asia on tietysti yksityishenkilöiltä otetut velat, joita on ihan tiettävästi peritty jopa väkivaltaisin keinon, mutta kun uutisoinnissa oli kyse nimenomaan pikalainoista.

Nuorten, asepalvelusta suorittavien henkilöiden ongelmat ovat yleensä monien asioiden summa. Karumaa kertookin, että asepalveluksen keskeyttämisen syitä etsittäessä esille tulee monesti mm. päihdeongelmat sekä yleinen elämäntilanteen epävakaus. Tällaiset syyt ovat monesti taustalla myös siviilielämässä ylivelkaantumiseen ajautuneilla henkilöillä.

Kukaan, kenellä on kaikki asiat hyvin, ei ajaudu ylivelkaantumiseen, se on ihan selvää. Liikaa pikavippejä ottaneilla henkilöillä henkilöillä on useimmiten juurikin joko päihde- tai uhkapeliongelmia, mutta myös yleinen huono taloudenhallinta voi johtaa ylivelkaantumiseen.

Muutaman vuoden ajan toiminnassa ollut Väestöliiton perustama varusmiespuhelin on osoittanut hyväksi paikaksi purkaa tuntoja palvelustaan suorittaville nuorille. Palvelujohtaja Miguel Reyes on kertonut, että suurimmassa osassa varusmiespuhelimeen tulleista soitoista käsitellään erilaisia varusmiespalvelukseen liittyviä asioita, kuten esimerkiksi henkistä jaksamista.

Usein puheluissa keskustellaan myös siviilielämän asioista. Monia huolettaa kotiin jäänyt tyttöystävä, ja esimerkiksi myös vuokranmaksut voivat askarruttaa palvelustaan suorittavan nuoren mieltä. Osassa puheluista on käsitelty myös velkaantumista, ja eritoten pikavippejä, jotka ovat Reyesin mukaan koituneet monelle todelliseksi ongelmaksi, kun pikavipit ovat jääneet maksamatta.

Reyesin mukaan kannattaisikin miettiä yhteiskunnallisesti, onko pikavipeistä hyötyä kenellekään. Useat hiljattain tehdyt kyselyt ja muut tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pikalaina on lainatuotteena todella tärkeä ja tarvittu. Monet kansalaiset ovat kertoneet, etteivät selviäisi millään kaikista arjen eteen tuomista esteistä, jos ei lainaa ilman vakuuksia olisi saatavilla.

Suomen asiakastiedosta kerrottiin, että pikavippeihin liittyviä maksuhäiriömerkintöjä perutaan. Poistoon menevät maksuhäiriömerkinnät liittyvät paljon kiisteltyihin saataviin, joita on perinyt perintäyhtiö Arply Oy. Maksamattomat vipit on haettu Arply Oy:n kanssa samaan konserniin kuuluvasta vippipalvelusta.

Arply Oy:n perintämallista on ollut paljon keskustelua esimerkiksi Suomi24-keskustelufoorumilla, jossa ihmiset ovat olleet tulistuneita Arply Oy:n kyseenalaisista tavoista periä saataviaan sekä kohtuuttoman korkeista perintäkuluista ja muista koroista. Moni on kertonut kyseisellä foorumilla myös tehneensä asiasta valituksen kuluttaja-asiamiehelle.

Maksuhäiriömerkintä voidaan merkitä Suomen Asiakastiedon rekistereihin, kun pikavippi, kulutusluotto tai jokin muu on vähintään 60 vuorokautta myöhässä alkuperäisestä eräpäivästä. Tässä tapauksessa maksuhäiriömerkinnät koskevat pikavippejä, jotka on maksettu vähintään 60 vuorokautta myöhässä tai jääneet kokonaan maksamatta.

Ongelma ei siis olekaan siinä, ja myös Suomen Asiakastiedon lakiasiainpäällikkö Juuso Jokela on kertonut, että pikalainayhtiöllä on kyllä erääntyneitä saatavia velallisilta. Ongelmat koskevatkin laskutustapoja, asiakaspalvelua sekä perintäkuluja. Jokela on luonnehtinut Arply Oy:n laskutustapoja sekavaksi.

Kaikki Arply Oy:n ilmoittamat maksuhäiriömerkinnät tullaan poistamaan Suomen Asiakastiedon rekistereistä, ja asiasta tullaan ilmoittamaan erikseen niin merkinnän saaneille velallisille kuin myös luottotietojen käyttäjille. Näin poistettu maksuhäiriömerkintä ei siis tule olemaan myöhemminkään haittana esimerkiksi lainaa netistä haettaessa.

Arply Oy on ilmoittanut maksuhäiriömerkinnän kaikkiaan yli 6000 velalliselle, ja merkintöjä on ollut yhteensä noin 12 000 kappaletta. Yli 90 prosentilla näistä velallisista on ollut myös muita maksuhäiriömerkintöjä, joita ei luonnollisestikaan poisteta. Poisto koskee siis nimenomaan vain Arply Oy:n ilmoittamia maksuhäiriömerkintöjä. Täysin moitteettomat luottotiedot jää vain sadoille velallisille joilta merkintä poistetaan.

On varmasti hyvin yleistä, että siinä vaiheessa kun vipit menevät ulosottoon saakka, on niitä jo useammasta paikkaa. Tässäkin tapauksessa se nähdään selvästi, kun 6000 velalliselta poistetaan Arply Oy:n ilmoittamat maksuhäiriömerkinnät mutta silti suurimmalle osalle jää muiden perintäyhtiöiden ilmoittamia maksuhäiriömerkintöjä jäljelle.

Tällaisia ylivelkaantumisia ja vippikierteitä voitaisiin helposti hallita ottamalla käyttöön positiivinen luottorekisteri, jonka avulla luotontarjoajat voisivat nähdä, jos lainanhakijalla on jo valmiiksi lainaa hakiessa liikaa muita velkoja tai lainoja.

Vaikka suunnittelisimme taloutemme miten hyvin tahansa, kaikille meille tulee joskus eteen tilanteita, jolloin rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkiin hankintoihin. Jos rahat on jo muutenkin tiukalla, ei asiaa ainakaan auta yhtään jos esimerkiksi jokin tärkeän kodinkone, kuten pyykinpesukone sattuu hajoamaan. Monesti myös autot tuottavat ylimääräistä päänvaivaa, kun pienikin rikkoontunut osa voi tulla todella kalliiksi.

Joskus rahaa olisi toisaalta mukava olla jo kauan poikineiden unelmien toteuttamaksi. Moni haluaisi varmasti remontoida kotiaan ja uudistaa esimerkiksi keittiön tai kylpyhuoneen. Monesti tällöin haetaan kulutusluotto pankista, mutta joskus pankkilainan saaminen voi olla vaikea ja tuskallisen byrokraattinen prosessi. Siksi onkin monesti helpompaa hakea lainaa netistä.

Netissä tarjolla olevat pikavipit ja kulutusluotot ovat aivan yhtä edullisia lainoja, kuin pankkien tarjoamat vastaavat lainat. Varsinkin pikalainat kärsivät median aiheuttamasta huonosta maineesta, mutta aivan turhaan. Pikavippi on nopeasti saatava ja edullinen laina, joka sopii erinomaisesti lähes minkälaiseen tarpeeseen tahansa.

Pikavippipalvelut tarjoavat lainaa ilman vakuuksia, eikä lainojen hakemusprosessiin ole sisällytetty minkäänlaista ylimääräistä byrokratiaa, vaan saat useimmiten rahat heti tilillesi myönteisen luottopäätöksen saatuasi. Luottopäätöksen saa suurimmasta osasta palveluita muutaman minuutin kuluttua hakemuksen lähettämisestä, kun taas esimerkiksi pankeissa luottopäätöstä voi joutua odottamaan jopa viikkoja.
Myös suuremmat kulutusluotot saa haettua erittäin nopeasti, ja osasta palveluita on mahdollista saada useiden tuhansien eurojen kulutuslotto heti tilille. Myös kulutusluottopalveluista saa luottopäätöksen usein välittömästi.

Netissä toimii myös palveluita, joiden kautta kuluttajat voivat lainata rahaa toisilleen. Tällaisissa palveluissa voit siis halutessasi toimia sijoittajana lainaamalla rahaa muille kuluttajille, ja tienata korkotuloilla. Vaihtoehtoisesti voit tietenkin itse hakea lainaa, ja toivoa että joku päättää sijoittaa sinun lainahakemukseesi.

Jos päätät käyttää tällaista palvelua, jossa voit lainata rahaa toisilta kuluttajilta, kannattaa sinun kertoa lainahakemuksessa itsestäsi mahdollisimman paljon, ja lähettää kaikki liitteet joita on vain mahdollista lähettää. Tällaisia liitteitä voi olla esimerkiksi palkkatodistus. Kun kerrot paljon itsestäsi ja lähetät mm. palkkatodistuksesi, annat itsestäsi luotettavamman kuvan ja on todennäköisempää, että joku sijoittaa rahaa juuri sinun lainahakemukseesi.

Yhteenvetona voitaisiin sanoa, että olipa nykyään minkälainen rahantarve tahansa, saat haettua erittäin helposti lainaa ilman vakuuksia tai takaajia internetistä joko siellä toimivista lainapalveluista, tai vaihtoehtoisesti jopa toisilta kuluttajilta.

Pikavipit ovat pieniä ja lyhytaikaisia kulutusluottoja, joita kuluttajat voivat ottaa yllättäviin rahantarpeisiin. Pikavipit ovat erittäin edullisia, eikä lainoille tule kuluja kuin noin 25 prosenttia lainapääomasta. Se voi sinänsä tuntua paljolta, mutta kannattaa ottaa huomioon että vipit ovat hyvin pieniä lainoja, ja keskimääräinen suomalaisten ottama vippi onkin suuruudeltaan vain hieman reilu 200 euroa.

Pikavipit näyttävät monesti todella kalliilta, jos katsoo korkoja, sillä vippipalveluiden tulee lain mukaan ilmoittaa lainojensa todelliset vuosikorot. Vuosikoron laskentakaava on kuitenkin todella sopimaton pikavippeihin, sillä se on tarkoitettu laskettavaksi ainoastaan sellaisille lainoille, joiden takaisinmaksuaika on vähintään yhden vuoden.

Pikavipeissä maksuajat ovat usein kuitenkin korkeintaan muutamia kuukausia. Hyvä esimerkki siitä, miten vääristyneen kuvan todellinen vuosikorko vippien hinnoista antaa, on että jos ottaa 100 euroa lainaa yhden euron kuluilla ja yhden päivän takaisinmaksuajalla, niin todellinen vuosikorko on yli 3600 prosenttia. Kumpi kyseisessä tapauksessa on kohtuuton, kulu vaiko koron laskentakaava?

Tavanomainen vippi on 50-1000 euron suuruinen, ja kuten sanottu, annetaan lainoille maksuaikaa yleensä muutamia kuukausia. Monet palvelut tarjoavat asiakkailleen hyviä etuja, ja esimerkiksi pikalainapalvelu Vivus tarjoaa uusille asiakkailleen täysin ilmaista lainaa ilman vakuuksia tai takaajia. Ilmainen pikavippi voi olla 10-400 euron suuruinen.

Edullisin pikalaina löytyy aina tietysti vertailemalla kaikki vipit. Vertaileminen ei ole lainkaan niin vaikeaa, kuin voisi kuvitella, sillä vertailemisen avuksi on tehty erityisiä pikavippivertailusivustoja, joiden käyttäminen on erittäin vaivatonta, ja mikä parasta, täysin ilmaista. Miksi et siis vertailisi vippejä ennen niiden hakemista, kun voit tehdä sen täysin ilmaiseksi, ja säästää vertailemalla rahaa jopa yli 100 euroa?